Kuntien mahdollisuudet selviytyä lakisääteisistä palveluistaan - terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, päivähoidosta ja opetuksesta - vaikeutuvat entisestään, jos valtionvarainministeriön budjettiesityksiin ei tehdä muutoksia elokuun budjettiriihessä.

Kuntatalous muodostuu kuluvana vuonna 0,5 miljardia alijäämäiseksi ja ensi vuonna alijäämän arvioidaan nousevan yli miljardiin euroon. Kunnat joutuvat korottamaan veroja, leikkaamaan palveluja ja lykkäämään investointeja.

Huoli Suomen taloustilanteesta ja velkaantumisesta on yhteinen ja oikea, mutta vastuun sysäämistä siitä kunnille ei voi hyväksyä. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen selittelee ontuvasti, että velkataakkaa tulee jakaa valtion ja kuntien kesken. Suomen valtio on EU-maiden toiseksi vähiten velkaantunut Luxemburgin jälkeen. Samalla Suomen kunnat ja paikallishallinto on Euroopan velkaantuneinta, kuntien velkataakka nousee jo 8 % BKT:sta. Kataisen ajattelua on vaikea ymmärtää myös sitä tosiseikkaa silmälläpitäen, että kuntien tehtävänä on peruspalveluiden hoitaminen, ei suhdannepolitiikka. Hallitus vastaa talous- ja suhdannepolitiikan linjasta ja sillä on myös käytettävissä siihen tarvittavat välineet. Hallitus on omilla toimillaan, mm. holtittomalla veropolitiikalla, tuhlannut palveluihin tarvittavat rahat ja jättää nyt kuntien tehtäväksi hoitaa palveluiden leikkaukset.

Valtionvarainministeri Kataisen ”kaveria ei jätetä” puheet ovat pohjanoteeraus, sillä hallituksen kuntapolitiikka johtaa juuri siihen, että terveydenhoitoa ja vanhustenhoitoa tarvitsevat kuntalaiset uhkaavat hallituksen politiikan seurauksena monessa kunnassa jäädä vaille riittävää hoitoa.