Varmoja äänestäjiä aiempaa vähemmän

EU-vaaleissa alhainen äänestysprosentti voi muuttaa tulosta siitä, mitä gallupit ennustavat. 
Äänestysvarmuus on näissä EU-vaaleissa ennakkomittausten mukaan alempi kuin vuoden 2004 vaaleissa.  Tämän mukaan äänestysprosentti laskisi edellisistä EU-vaaleista.

Nyt 63 prosenttia sanoo äänestävänsä täysin tai melko varmasti, kun luku oli viime kerralla 73 prosenttia. Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton lukemat ovat kärkipäätä. SDP tulee perässä, vaikkakin sen kannattajat ovat hieman varmempia äänestämisestään kuin ennen edellisiä EU-vaaleja.

Vilkkaasta ennakkoäänestyksestä voimme olla iloisia. Toisaalta on otettava huomioon, että ennakkoon äänestäminen on yleistynyt vaali vaalilta, joten lopullisen äänestysprosentin nousua ennakkoäänestyksestä ei voi päätellä. 

Kun verrataan puolueiden kannattajien äänestysvarmuutta ja gallupmittauksia, 
päädytään ennusteeseen, että kokoomus saisi neljä paikkaa ja SDP ja keskusta kumpikin kolme. Vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset vaaliliitto kristillisten kanssa ottaisivat kukin yhden paikan. Jos joku yhden paikan ryhmistä saa lisäpaikan, on todennäköinen menettäjä keskusta tai vasemmistoliitto.

Tiukka kisa

Euroopan parlamenttiin valitaan Suomesta 13 edustajaa, yksi vähemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa. Tämä tarkoittaa sitä, että äänikynnys yhden edustajan läpimenoon edellyttää vaaliliitolta noin kuuden prosentin kannatusta. Hieman äänestysprosentista riippuen kuusi prosenttia on noin satatuhatta ääntä.

Kilpailu parlamenttipaikoista on todella tiukka ja viimeiset paikat saattavat ratketa hyvinkin pienellä äänierolla.     

Valitettavasti kiinnostus EU-vaaleihin on edelleen melko vähäistä. Parlamentin päätöksenteko on suomalaisille ja muidenkin EU-maiden kansalaisille etäistä, vaikka parlamentin valta on kasvanut.

Euroopan parlamentin rooli

EU:ssa valmistellaan yli puolet Suomen lainsäädännöstä.  Parlamentin rooli lainvalmistelussa on lisääntynyt.

Euroopan eduskunta vaikuttaa esimerkiksi työehtoihin, yritysten toimintaedellytyksiin, palveluiden tuottamiseen, ympäristönsuojeluun, kansalaisten ja kuluttajien oikeuksiin ja EU-tukien jakautumiseen. 

Yksittäisellä europarlamentaarikolla on valtaa erityisesti omassa ryhmässään. Yksittäisissä asiakysymyksissä hänellä voi olla hyvinkin paljon valtaa esimerkiksi silloin kun hänet on valittu raportoijaksi. 

EU:ta moititaan byrokraattisuudesta ja parlamenttia arvostellaan mm. kahden istuntokaupungin välillä seilaamisesta. Kaikista puutteistaan huolimatta EU on tuonut Eurooppaan erittäin paljon hyvää. Mittaamattoman arvokasta on se, että Euroopan yhdentyminen on turvannut rauhan maanosassamme.   

Euroopan suunta

EU on käännekohdassa. Lama vauhdittaa julkisen talouden alasajoa ja työehtojen polkemista. Toisaalta kriisi voi muuttaa suuntaa kohti sosiaalisempaa Eurooppaa.

Kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleissa ratkaistaan, millaisin arvoin Eurooppaa rakennetaan seuraavat viisi vuotta. Sosiaalidemokraateille tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja vapaus. 

Euroopan parlamentissa politiikan suunta ratkaistaan kahden suurimman parlamenttiryhmän välillä: konservatiivien – johon Suomen kokoomusmepit kuuluvat -  ja sosialidemokraattien.

Työntekijöiden oikeudet ovat yksi parlamentin kuumimmista poliittisista aiheista. Erityisesti työssäkäyvien kannattaisi olla näissä vaaleissa valppaina. Nykyisen EU:n aikana työntekijöiden oikeuksia on heikennetty markkinoiden vapauksien lisäämiseksi. Tästä esimerkkinä on useita työntekijöiden perusoikeuksia koskeneita ennakkotapauksia sekä työaikadirektiivi.

Esimerkiksi Ruotsin Laval-Vaxholm-jutussa latvialainen rakennusalan yritys maksoi työntekijöille Latvian tason mukaisia palkkoja. Ruotsin rakennusliitto asetti Lavalin saartoon, jolloin yritys haastoi liiton EY-tuomioistuimeen.  Se totesi, ettei Ruotsin rakennusliitolla ollut toimenpideoikeutta asiassa.

Työaikadirektiivissä komission ehdotus 60 tunnin viikkotyöajasta ja päivystysajan rajaamisesta työajan ulkopuolelle äänestettiin ja parlamentti muutti esityksen 48 viikkotyötuntiin. Tällä vaalikaudella asiassa ei syntynyt lopullista päätöstä ja työaikadirektiiviin palattaneenkin pian tulevalla parlamenttikaudella.

Nykymenolla EU:ssa ei ole alarajaa palkoille ja työehdoille eikä työntekijöillä oikeuksia työehtoja koskevissa asioissa. Tämä johtaisi väistämättä palkkojen laskuun ja eriarvoisuuden kasvuun. Kehityssuunta ratkaistaan Euroopan parlamentissa.

Vaaleilla on vaikutusta

EU-vaalit ovat mitä suurimmassa määrin poliittiset vaalit. Äänestäjät tekevät todellisia poliittisia valintoja.  Nukkuvien puolueeseen liittyvät antavat tilaa myös erilaisten populististen pienpuolueiden esiinnousulle Euroopassa.

Me suomalaiset voimme olla ylpeitä siitä, että kuulumme eurooppalaiseen yhteisöön, jonka monikansallinen ja monikielinen parlamentti valitaan suorilla vaaleilla. Vaalit järjestetään 27 jäsenmaassa samana päivänä.

Euroopan parlamenttiin valitaan 7. kesäkuuta Suomesta 13 edustajaa.