Hallitus on epäonnistuneella talous- ja veropolitiikallaan aiheuttanut, paitsi luottamuspulan, myös merkittävän alijäämän valtion kassaan ja laittaa nyt tavalliset palkansaajat tämän laskun maksajiksi. Ylimitoitetut vero- ja maksualennukset sekä mm. merkittävät korotukset puolustusmäärärahoihin lankeavat eläkeläisten ja palkansaajien maksettaviksi.

Eläkeiän nostaminen nykyisestä on ollut pitkäaikainen tavoite - tänään kuusikymppisistä vain noin puolet on täysillä mukana työelämässä. Tavoite pidemmistä työurista on sinällään oikea, nyt valittu menetelmä sitä vastoin tehoton ja huono. Eläkejärjestelmäämme tehtiin merkittäviä uudistuksia vain muutama vuosi sitten. Uudistuksen keskeinen keino oli houkutella mm. superkarttumilla ihmisiä jatkamaan työuriaan muutamalla vuodella. Tätä uudistusta valmisteltiin pitkään valtion, työntekijöiden ja työnantajien kesken. Keinona käytettiin porkkanaa ja ratkaisussa mukana olevat hyötyivät ratkaisusta. Uudistus vietiin läpi kaikkien osapuolten yhteisellä sitoutumisella.

Porkkanan sijaan hallitus on nyt ottanut esille kovan kepin. Pääministeri Vanhanen on yksinäisessä ylhäisyydessään Rukan hiihtoladuilla keksinyt ja ratkaissut asian. Ilman minkäänlaisia keskusteluja uudistuksen maksajien - palkansaajien - kanssa, hallitus ilmoitti yksipuolisesti eläkeiän nostamisesta 63:sta vuodesta 65:een vuoteen. Vuonna 1959 syntyneet suomalaiset ovat se ikäluokka, jonka eläköitymisessä uudistus näkyy täysmääräisesti, mutta kaikkien 1948 tai sen jälkeen syntyneiden eläkeikä määräytyy uusien ratkaisujen perusteella. Tieto eläkkeen siirtymisestä kauemmas tulevaisuuteen oli kylmä suihku erityisesti niiden palkansaajien niskaan, jotka pitkän työuransa loppupuolella kamppailevat jaksamisen kanssa tai jotka jo kärsivät fyysisestä tai psyykkisestä rasituksesta.

Tietysti löytyy myös niitä, jotka jaksavat ja haluavat työskennellä vielä kauan normaalin eläköitymisiän jälkeen. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että vain puolet kaikista 63-67 -vuotiaista ovat työkykyisiä. Joka viides kuusikymppinen on tänään työkyvyttömyyseläkkeellä ja heidän osuutensa on pikemminkin kasvussa kuin vähenemään päin. Hallituksen ilmoitus eläkeiän nostosta tulee kaikella todennäköisyydellä lisäämään eläkkeelle hakeutumista. Myös taloudellisen laman vaikutukset tulevat näkymään eläkkeelle siirtymisessä - matalasuhdanteiden aikana yritykset käyttävät olemassa olevat mahdollisuudet tältä osin täysmääräisesti hyväkseen. Uudistuksen vaikutukset voivat siis kääntyä täysin tavoitteidensa vastaisiksi - kun tavoitteen oli enemmän ihmisiä työelämässä voi eläkeikää lähestyvien palkansaajien määrä uudistuksen jälkeen nopeasti vähentyä. Lisäksi uudistus sivuttaa täysin tarpeen tukea nykyistä paremmin ihmisten jaksamista ja työkykyä.

Hallituksen yksipuolinen eläkeleikkaus on historiallinen päätös, sillä se on ensimmäinen kerta yli 40 vuoteen, kun tämän mittakaavan eläkeuudistuksia tehdään jonkun osapuolen yksipuolisella ilmoituksella. Se myös rikkoo hallitusohjelman kirjausta, jossa yksikantaan todetaan, että mahdolliset eläkejärjestelmän uudistukset tehdään kolmikantaisesti. Lähihistoriastamme löytyy kymmenittäin esimerkkejä eri puolelta Eurooppaa, jossa eläkeuudistukset ovat ajaneet miljoonat ihmiset kaduille osoittamaan mieltään. Ei ole sattumaa, että meillä tällaiselta liikehdinnältä on tähän mennessä vältytty. Yleislakon uhka on jo ollut esillä keskusteluissa myös meillä. Lähiviikot ja kuukaudet tulevat osoittamaan, miten paljon Vanhasen yksinäinen hiihtoretki Rukan laduilla tulee yhteiskunnallemme luottamuksena ja yhteiskuntarauhana mitattuna maksamaan.