Kirsi Lindroos, pääjohtaja, Opetushallitus

Kaveria ei jätetä

Kansainvälinen media on kiinnostunut suomalaisesta koulutuksesta. Peruskoulusta on tulossa Nightwishin ja Nokian veroinen vientituote. Näemme asian päivittäin Opetushallituksessa. Kansainvälisten vierailujen määrä kasvaa koko ajan. Kansainvälistä yhteistoimintaa tehdään monella muullakin rintamalla: Opetushallitus toimii mm. Islannissa kehittämässä pohjoismaiden koulujärjestelmiä, Walesissa OECD-maiden yhteisessä tulevaisuuden oppimistyössä ja Komin tasavallassa koulutuksen kestävän kehityksen tiimoilta. Kiinnostusta  oppia Suomesta löytyy aina Japania ja Saudi-Arabiaa myöten.

Miksi pienen Suomen koulujärjestelmä on yhtäkkiä valokeilassa koko maailman mittakaavassa? Vastaus löytyy johdonmukaisesti kehitetystä koulujärjestelmästämme – oppilaiden korkealaatuisessa oppimisessa sekä tasa- arvoisissa mahdollisuuksissa opetukseen, ja hyvistä opettajista. Mutta myös Opetushallitus virastona on mielenkiinnon kohteena ja kehittämisviraston roolia ollaan kopioimassa muualle maailmaan. Opetushallitusta on kiitetty siitä, että sillä on merkittävä rooli suomalaisen osaamisen ja sivistyksen varmistajana. Saman katon alla toimivat koulutuksen kehittäminen, opetussuunnitelmien perusteiden ja tutkintojen perusteiden laadinta sekä laatu- ja arviointityö, ja tämä on saanut kiitosta.

Neljän ja puolen vuoden pääjohtajakokemuksen perusteella uskallan sanoa, että Opetushallitus on onnistunut uudistumaan valtionhallinnon kehittämistavoitteiden mukaisesti. Tuottavuutta ja vaikuttavuutta on haettu määrätietoisesti, tuottavuusohjelman raameissa, mutta ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Keväällä 2006 virasto sai kauan kaipaamansa uuden asetuksen. Koko kehittämistyömme ideana on ollut organisoida työ siten, että työ tapahtuu oppilaiden ja opiskelijoiden –  kaikkien oppijoiden – näkökulmasta ja eteenpäin katsoen. Opetushallitus onkin nimenomaan tulevaisuuden oppimisen kehittäjä. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä monipuolisempia osaajia.

Julkisuudessa on puhuttu viraston toiminnasta valitettavan usein vain negatiivisessa valossa. Silloin unohdetaan paljon hyvää. Kannattaa muistaa, että OPH on toiminut nykymuodossaan uuden johdon voimin vasta vuoden. Kuitenkin uusia kehittämishankkeita on jo nyt käynnistetty useita. Työmme on entistä vaikuttavampaa kaikilla tasoilla. Uudistuksen tulokset ovat toden teolla nähtävissä vasta tulevaisuudessa.

Hallitusohjelman mukaan Opetushallituksen rooli ja tehtävät arvioidaan. On kiinnostavaa nähdä, millaiset mahdollisuudet OPH:n uudistuksen vaikutuksilla on tulla esiin. Selvää on jo nyt, että uudistamistyötä ei voida tähän jättää. Opetushallituksen ja sen hallinnoimien 17 valtionoppilaitoksen lainsäädäntö on vanhentunutta ja tulosohjauksen kehittämisessä riittää haasteita. Tukea kaivataan erityisesti opetusministeriöltä.

Opetushallitusta koskevan lainsäädännön osalta on vielä tarkennettavaa, sillä viraston tehtäviä säätelevät pykälät ovat liian yleisiä. Valitettavan yleistä on, että virastolta vaaditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä – myös ohi tulossopimuksen. Jokainen voi itse päätellä, edustaako tämä tehokasta ja nykyaikaista toimintatapaa. Opetushallitus kuten muutkin virastot ja laitokset kaipaavat myös tukea valtionhallinnossa välttämättömälle muutosjohtajuudelle. Kun tähän päästään, voidaan puhua konsernitason uudistamisprosessista, jossa ”kaveria ei jätetä”. Muutostyö ei ole koskaan kivutonta, mutta se on hallinnon kaikilla tasoilla välttämätöntä. Tehokasta hallintoa on saatava aikaan entistä pienemmillä resursseilla.

Uudistunut Opetushallitus on tulevaisuudessakin suomalaisen koulutuksen kehittämisen keskeinen toimija.  Ainutlaatuiseksi sen tekee kokonaisuus, jossa kehittäminen, norminanto, laatutyö ja arviointi sekä kansainvälisyys kohtaavat. Joitain toimia on varmasti järkevää ulkoistaakin. OPH on luonut uuden strategian, kehittänyt palkkausjärjestelmäänsä entistä kannustavammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi, panostanut työhyvinvointiin ja henkilöstön kehittymiseen ja paljon muuta. Virastolla on nyt mahdollisuus tarttua toimeen ja luoda tulevaisuuden oppimista ja kehittää koulutusjärjestelmän kautta suomalaisten hyvinvointia ja osaamista.